(ei otsikkoa)

Miksi aika menee aina liian nopeasti, kun on kivaa? Jani oli käymässä, eikä tehty yhtään mitään. Paitsi käytiin taas Liquidromissa. Ja Siegessäule -muistomerkillä, jossa oli muuten erittäin mielenkiintoinen museo ja hieno näköalatasanne. Museossa oli pienoismalleja maailman kuuluisimmista nähtävyyksistä (mm. Brandenburgin portti, Colosseum, Empire State Building jne...). Kokemukseni mukaan saksalaiset rakastavat pienoismalleja. Näköalatasanteelle sai kiivetä noin miljoona porrasta, mutta onneksi portaikossa oli pieniä penkkejä, joilla sai levähtää. Käytiin myös Berliinin herkullisimmissa ravintoloissa sekä sunnuntaibrunssilla, johon jonotimme puoli tuntia. Enpä ole ennen jonottanut aamupalaa! Mitäs muuta? Ai niin, mentiinhän me myös kihloihin.

Bahama

Siegessäule

Ystävällinen kanssaturisti valokuvasi meidät

Anna Blume - puolen tunnin jonotus kannatti

The Bird - mitä jäi jäljelle, kun syötiin mahat täyteen

Minirail

Tässä vaiheessa, kun liput on hankittu ja hostellit varattu, on ehkä hyvä hetki kertoa maaliskuun matkasuunnitelmista. Lähden siis kymmenen päivän mini-interrailille - yksin. Tämä oli tietoinen valinta, sillä haluan kokeilla yksin matkustamista, joten miksi en kokeilisi sitä nyt. Grazissa ja Münchenissä tosin tapaan tuttuja, joten oikeastaan matkustan vain alkumatkasta yksikseni. Jännittää kuitenkin jo hieman, kuinka viihdyn itsekseni muutaman päivän.

Olen ostanut 10 päivän interrail-passin, johon kuuluu 5 matkustuspäivää. Hintaa passille tuli 175 euroa. Suunnitelmana on siis lähteä Berliinistä torstaina 1.3 Prahaan ja viettää siellä kaksi yötä. Tämän jälkeen jatkan Bratislavaan lauantaina 3.3, jossa olen myös kaksi yötä. Maanantaipäivä (5.3) kuluu Wienissä, josta jatkan illalla Graziin, jossa viivyn kolme yötä. Grazin jälkeen on vuorossa München, josta lähden lauantai-iltana 10.3 Frankfurtiin. Frankfurtista lennän Ryanairilla Tampereelle 11.3. Askartelin myös pienen kartan tulevasta matkasta.


Näytä Minirail suuremmalla kartalla

Mallinrakennusseminaari ja loppukritiikki

Otsikko kertoo ehkä kaiken. Myös sen, miksi en ole ehtinyt, syödä, nukkua, lenkkeillä, kirjoittaa blogia tai päivittää facebuukkia. Kirjastoprojekti on siis (onneksi!) ohi ja tulos oli keskinkertainen tai melko hyvä. Itse olen kohtuullisen tyytyväinen ja töitä tehtiin kiitettävästi. Projektiryhmäläisteni mukaan työskentelin kolmen ihmisen edestä, omasta mielestäni työskentelin normaalisti. Tässä pari kuvaa ja video, jotka kertovat loput.
(videolla on siis torstaiaamu, eikä keskiviikkoilta ja loppukritiikki oli torstaina)

(huomaa laastari sormessa)

(huomaa kellonaika oikeassa alanurkassa)