Opiskelua

Noni, opiskelut täällä Berliinissä ovat vihdoinkin alkaneet! Tai ainakin 1/3 opiskeluista.. Suunnitelmissani on käydä talvilukukauden aikana kolme kurssia: yksi iso projektikurssi (14op), taidekurssi (6op) ja mielenkiintoiselta vaikuttavat yhdyskuntasuunnittelun luennot (2op). Näistä kursseista toistaiseksi vain projektikurssi on alkanut.

Kursseille ilmoittautuminen ja pääsy oli yllättävän vaikeaa. Kaikkiin projektikursseihin piti hakea lähettämällä portfolio tai motivaatiokirje tai muu vastaava dokumentti, jonka perusteella opiskelijat valittiin kurssille. Olin ilmeisen onnekas projektikurssille hakiessani, sillä minut valittiin kurssille portfolion perusteella, joten en joutunut jännittämään saanko kyseistä projektia vai jonkun toisen vai saanko yleensä mitään projektia. Taidekurssille jouduin lähettämään motivaatiokirjeen ja sen kohtalo selviää huomenna. Toivon todella pääseväni kurssille, sillä olen jo ostanut lentoliput kurssiin kuuluvaa Venetsian ekskursiota varten... ehkä olisi pitänyt mainita se myös motivaatiokirjeessä. Ekskursio on siis viikon päästä lauantaina, joten halusin ostaa liput vielä kun ne ovat kohtuullisen edullisia.



 Projektikurssi on supermielenkiintoinen! Tehtävänä on suunnitella kirjasto vanhalle käytöstä poistetulle Tempelhofin lentokentälle, joka toimii nykyisin puistona. Suunnitelma tehdään ryhmätyönä ja kävimme jo ryhmän kanssa tutustumassa paikkaan. Kurssi on alkanut heti vauhdilla. Tällä viikolla rakensimme koko kurssin opiskelijoiden (60kpl) kanssa valtavan pienoismallin alueesta. Ensi viikolla pitäisi olla valmiina kartta-analyysi paikasta. Analyysit esitellään muulle ryhmälle ja opettajille torstaina. Ryhmääni kuuluu kolme italialaista vaihto-opiskelijaa. Olisi ollut mielenkiintoista työskennellä saksalaisten opiskelijoiden kanssa, mutta koin jotenkin vaikeaksi tutustua heihin. Kaikilla tuntui olevan omat kaveripiirit ja ryhmät heti valmiina, joten oli helpompaa lyöttäytyä yhteen muiden vaihtareiden kanssa. Toivon kuitenkin tutustuvani ainakin taidekurssilla saksalaisiinkin opiskelijoihin.

Muutama sana muutosta

Nyt on kyllä pakko hehkuttaa tätä uutta kämppää... Eli tässä muutamia valokuvia.

Muutostakin on pakko kertoa, sen verran hirveetä se oli. Muuttohan on aina ihan kauheeta, mutta jotenkin ajattelin, että tällä kertaa se olisi ehkä helpompaa. No, ei ollu. En halua kertoa kaikki tuskaisia yksityiskohtia, mutta suurin epätoivon hetki täytyy mainita.

Menin Ikeaan ostamaan petauspatjaa ja peittoa. Katsoin etukäteen netistä, että patjapakkauksen koko on 90x60x50 cm (tai jotain sinne päin) ja paino 8kg. Ajattelin, että patja olisi rullattu siistiksi ja näppärän kokoiseksi ja jotenkin vielä kuvittelin sen mahtuvan Ikean siniseen kassiin. Ja paino 8 kiloa, eihän se nyt niin paljoa ole. Kyllä sen verran jaksaa kantaa, vaikka matka Ikeasta kotiin kestäisikin melkein tunnin ja joutuisin käyttämään kolmea eri ratikkaa.

No, siinä vaiheessa kun olin maksanut patjan ja menin hakemaan sitä noutopisteestä, johon se tuotiin kohtuullisen isoilla kärryillä, olin ehkä hieman huolestunut. Kun tajusin, että patja ei todellakaan ole rullalla, eikä se todellakaan mahdu Ikean siniseen kassiin ja se todellakin painaa enemmän kuin 8 kiloa, olin jo melko epätoivoinen. Ja kun ajattelin matkaa takaisin kotiin kolmella, melko täydellä ratikalla ja laittoman jyrkkiä portaita neljänteen kerrokseen, olin jo aika hysteerinen. Lisäksi mukaani oli tarttunut peitto, tyyny, torkkupeitto ja lakana.

Jotenkin selviydyin, lihakset ovat jumissa ja liikuntaa tuli enemmän kuin tarpeeksi. Nyt voin mennä hyvillä mielin nukkumaan ja ajatella iloisena kaikkia niitä tavaroita, jotka ovat yhä vanhassa asunnossani ja odottavat kuljetusta tänne neljänteen kerrokseen niitä ihania portaita pitkin. Joku päivä mittaan nousun ja etenemän, enkä ikinä ikinä suunnittele mihinkään sellaisia portaita.

ovidetalji

klein aber fein

näkymä olohuoneen ikkunasta

Ikävää vai ihanaa syksyä

Berliiniinkin tuli syksy sillä välin kun käväisin Bremenissä. Ja sain samalla reissulla syysflunssan! Oli ihana nähdä Jania pitkästä aikaa. Vaikka jutellaankin melkein joka päivä skypessä, on silti jotenkin ikävä. Nyt kun syksy on virallisesti alkanut, tekee mieli ostaa villapaitoja ja myssyjä ja sytyttää kynttilöitä ja juoda glögiä ja lukea kirjaa peiton alla... Kyllä vuodenaikojen vaihtelu on mukavaa. Odotan jo Berliinin talvea, koska se on varmasti erilainen kuin Tampereella. Suomessa syksyn tullessa kaikki tapahtumat vähenevät ja ihmiset vetäytyvät talviunille, mutta täällä meininki jatkuu samanlaisena (ainakin toistaiseksi). Huomenna alkaa Festival of Lights, joka kestää pari viikkoa. Monet Berliinin nähtävyydet on valaistu psykedeelisillä valoilla ja täällä järjestetään erilaisia Lightseeing -kiertoajeluita. Ajattelin viikonloppuna käydä kunnolla valokuvaamassa jalustan kanssa. Ehkä saan seuraa toisista arkkitehtiopiskelijoista. Vaikuttaa siltä, että kaikki harrastavat valokuvausta.

Lisäksi syksyä piristää muutto uuteen asuntoon! Irene lähetti viestin, haluanko muuttaa jo huomenna. Taidan kuitenkin potea flunssan ensiksi pois täällä vanhassa asunnossa ja muuttaa sitten terveenä. Luvassa on myös reissu Ikeaan, koska tarvitsen petauspatjan sekä peiton. Haluaisin myös ostaa pienen hyllykön/laatikoston, mutta taidan ostaa sen käytettynä.

Berliinissä on paljon kodittomia ihmisiä ja monet heistä myyvät sanomalehtiä kadulla. Osa lehtimyyntirahoista menee kodittomille myyjille, joten ostin erään lehden (Motz). Lehti oli oikeasti mielenkiintoinen ja teksti oli sopivan helppoa lukea, joten ymmärsin melkein kaiken. Luin samaisesta lehdestä kirpputorista, jonne voi lahjoittaa huonekaluja/vaatteita/astioita yms. ja tavaroiden myynnistä saatavasti tuotosta osa menee kodittomien auttamiseen. Ajattelin käväistä kirpputorilla katsomassa, jos sieltä löytyisi sopiva laatikosto uuteen huoneeseeni. Ajattelin myös lahjoittaa ylimääräiset tavarani vaihtovuoden jälkeen kirpputorille. Lehtien ostaminen ja kirpputorilla käynti ovat mielestäni parempi tapa auttaa kodittomia kun rahan antaminen.

Ystävä

Sain asunnon ja kaupanpäälle ystävän ja polkupyörän. Aika hyvä diili. Muutan siis marraskuun alussa kahden henkilön WG -asuntoon, joka sijaitsee melko lähellä Alexsanderplatzia Prenzlauer Bergin kaupunginosassa (kartta). Kumma juttu, kuinka sitä vaan tulee joidenkin ihmisten kanssa paremmin toimeen kuin toisten. Vaikka on eri kieli, kulttuuri, tausta, ammatti ja elämäntilanne, on silti jotain yhteistä. Ja sen huomaa heti. Siis kenen kanssa tulee toimeen ja kenen ei.

Tänään Berliinissä alkaa pileet, jotka kestää maanantai-iltaan saakka. Maanantai on pyhäpäivä ja juhlan aiheena on yksi ja yhtenäinen Saksa. Sää on mahtava koko viikonlopun ja tänään illalla menen Ingridin ja Ingrin (Norjasta) tupareihin. Haluaisin viedä lahjaksi ruisleipää ja suolaa, mutta täytyy varmaan tyytyä johonkin muuhun leipään, sillä ruisleipää en ole vielä löytänyt.

Ensi viikolla matkustan Bremeniin junalla ja Jani tulee sinne Suomesta lentokoneella. Kiitos Ryanair halvoista lennoista. Berliini on ihana ja tähän loppuun vielä käsittämättömän upea video.