Kööpenhamina

Jaa, was soll ich sagen? Liian monta rakennusta liian lyhyessä ajassa ja arkkitehtuuria nähtiin ainakin kahden viikon edestä, joten Kööpenhamina kaipaa hieman sulattelua. Kaupunki oli kaunis, puhdas, hiljainen ja rauhallinen verrattuna Berliiniin. Matka oli mahtava ja näin varmasti paljon sellaista, mitä ei olisi itse koskaan osannut katsoa. Olin matkalla siis Kaisan + Kaisan työkavereiden kanssa, jotka oli supermukavia. Kaisakin oli ihan kiva. Ehkä kuvat kertovat tästäkin matkasta enemmän kun tuhat sanaa, mutta yritän silti selittää.












Kävimme perjantaina Ørestadin alueella, jossa on paljon mielenkiintoista ja uutta rakentamista. Vierailimme mm. lukiossa, jossa ei ollut lainkaan normaaleja luokkahuoneita, vaan kaikki oli avointa tilaa, jota voitiin jakaa tarpeen mukaan siirreltävillä väliseinillä. Lukio oli oppaan mukaan yksi suosituimmista lukioista Kööpenhaminassa. Vierailimme koulussa iltapäivällä, jolloin kaikki opiskelijat olivat jo lähteneet kotiin. Olisin halunnut nähdä kuinka "luokaton lukio" toimii käytännössä, sillä en voi uskoa, etteikö äänieristyksen kanssa olisi ongelmia...

Näin myös uutta asuntoarkkitehtuuria. Tunnelmat 8-TALLETin "kadulla" kävellessä olivat suoraan sanottuna epärealistiset. Olin melkein varma, että olin joutunut jonkun ArchiCad-malliin sisälle, ja kävelin nyt tietokonemaailmassa. Vaikutelmaa korosti myös se, että taivaalla leijui pelkästään täydellisiä pilviä ja aurinko paistoi pilvien lomasta yhtä täydellisesti kuin visualisoinneissa.

Lisää samankaltaisia tunnelmia koin seuraavana päivänä, kun olimme katsomassa 50-luvulla rakennettua asuinaluetta. Rakennukset olivat kaikki täsmälleen samanlaisia, jokainen pensas oli leikattu viivotinta apuna käyttäen täsmälleen samanlaiseksi, eikä missään näkynyt mitään elonmerkkejä. Alue oli oikeastaan hieman pelottava, koska tuntui siltä, että kaikki ihmiset olivat hävinneet koko maailmasta ja jäljellä olivat enää rakennukset...

(ihmiset kuvassa ovat arkkitehteja, oikeista ihmisistä ei näkynyt jälkeäkään)

Kävimme myös Louisianassa (modernin taiteen museo). Museo oli mielenkiintoinen ja hyvin erilainen kuin mikään aiemmista museokokemuksista. Louisiana oli kaikkea muuta kuin pölyinen halli täynnä tylsiä taideteoksia. Museossa oli elämää! Käytävillä juoksenteli lapsia muovailuvahan kanssa, ihmiset söivät eväitään pihalla ja moniin näyttelyesineisiin sai (ja piti) koskea. Kaikkien Kööpenhaminaan matkaavien tulee ehdottomasti vierailla Louisianassa. Museon kauneuden ja erikoisuuden tajusi vasta jälkeen päin, ja rakennus sopeutui ja sulautui paikkaan niin hyvin, ettei sen olemassa oloa edes tajunnut. Tällaista arkkitehtuurin pitäisikin olla.