Joululoma meni liian nopeasti, niinkuin lomat yleensä menevät. Lähteminen Suomesta oli helpompaa kuin ensimmäisellä kerralla ja paluu Berliiniin oli mukavaa. Koti-ikäväkään ei vaivaa enää niin paljon kuin ennen joulua ja keväällä on tulossa monia asioita, joita odottaa. Lisäksi rakas serkkuni Sari on nyt täällä käymässä, joten tekemistä ainakin riittää. Tai riittäisi, jos en olisi kipeä.
Satuin nimittäin saamaan sopivasti kunnon flunssan heti tähän alkuun ja pari päivää on nyt mennyt lepäillessä. Kaiken hyvän lisäksi sunnuntaina hanasta ei tullut enää lämmintä vettä. Voi kuinka hauskaa on hikoilla kuumeessa ilman mahdollisuutta käydä (lämpimässä) suihkussa! Lopulta keitin vettä kattilassa ja vedenkeittimessä. Tänään tuli onneksi korjausmies (kello 8 aamulla, kun olisin halunnut nukkua) ja korjasi vesiongelman. Jee.
Kirjastoprojekti etenee taas hyvin, kun teimme kaiken uudestaan sellaiseksi, mistä professori tykkää. Mielestäni suunnitelma on nyt aivan kauhea ja tylsä ja olen muutenkin tällä hetkellä hyvin pettynyt koko projektiin. Taideprojektikaan ei enää innosta ja haluaisin saada ohjausta työhöni, mutta viimeinen mahdollinen ohjausaika oli viime keskiviikkona. Ja palautus on viikon päästä. Odottelen tässä nyt loppuhetken paniikkia, jolloin teen kaiken valmiiksi. Ehkä loppupaniikissa syntyy uusia ja luovia ideoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti