Asumista

Olin eilen Pasta partyissa, jotka järjestettiin yliopiston lähellä olevassa opiskelija-asuntolassa. Asuntolassa asuu monia vaihto-opiskelijoita tai asuntola saattaa jopa olla pelkästään vaihto-opiskelijoille, en ole varma. Täytyy myöntää, että menin juhliin osittain myös siksi, että olin kiinnostunut millainen asuntola oikein on. Jos olisin hakenut asuntoa yliopiston kautta, asuisin nyt luultavasti juurikin tuolla eilisessä pilepaikassa. No, onneksi en hakenut.

Pileet olivat hauskat, pasta oli hyvää ja porukkaa riitti, mutta jos joutuisin asumaan siellä, olisin luultavasti hyvin kiukkuinen. Vaikka yksinasuminen on ollut t o d e l l a yksinäistä, varsinkin alussa, ja jatkuva asunnon etsiminen aiheuttaa stressiä, olen silti eilisten pileiden jälkeen varsin tyytyväinen asumistilanteeseeni. Pasta partyissa oli joukko libanonilaisia poikia, jotka soittivat rumpua, tanssivat ja polttivat vesipiippua sisällä. Meteli (ja savu) oli niin kova, että melkein kaikki menivät ulos parvekkeelle juttelemaan, koska sisällä ei pystynyt olemaan. Toivottavasti kukaan asuntolassa asuva ei halunnut nukkua. Asuntolan keittiö ja ruokailutila, jossa pileet pääasiassa olivat, eivät olleet sieltä siisteimmästä päästä ja sen verran mitä näin jääkaapin sisällöstä, niin... no, onneksi en asu siellä. Vessassa en uskaltanut käydä.

Välillä, kun asunnon etsintä on tuntunut epätoivoiselta ja olen lähettänyt noin miljoona hakemusta, joista yhteen on vastattu, olen toivonut, että olisin vain hakenut yliopiston tarjoamaa asuntoa. Nyt onneksi tilanne näyttää vähän valoisammalta. Kävin viime viikolla katsomassa todella mukavaa kahden hengen WG asuntoa, jossa toinen asukas on espanjalainen tyttö (Irene). Hän on asunut nyt vuoden Berliinissä ja hakee matkailualan töitä. Tulimme todella hyvin toimeen ja juttelimme melkein tunnin verran (englanniksi). Asunto oli todella viehättävä "altbau" ja sijainti superhyvä. Huone oli tosin melko pieni vuokraan nähden (330e/kk), eikä siellä ollut ollenkaan sänkyä, vain pelkkä patja. Toivon silti, että saan asunnon. Tänään Irene lähetti facebookissa viestin, että olen toistaiseksi paras hakija asuntoon, mutta hän ilmoittaa lopullisen päätöksen lokakuun alkuun mennessä. Siihen asti aion edelleen lähetellä hakemuksia, vaikka se on turhauttavaa ja stressaavaa ja olen todella kyllästynyt asunnon etsintään.

Kävimme taas tänään Mauerparkissa, vaikka sää oli sateinen. Nyt kamera oli mukana, joten tässä pari kuvaa.